tauko

s 23

sylkeiset

kiskohiljaisuus

etäteeskentely

kalmistava käsittely

nikottelukaavio

liesileikki

torianalyysi

mutta kyse ei ole pelkästään

V

mutta kyse ei ole pelkästään ulkonäöstä, suomalaiset kaipaavat vaatteilta                    ennen kaikkea mukavuutta                    kaikki se mitä lähdettiin hakemaan saatiin                    ja mukava tietää lehmistä:                    utareet puhdistetaan, halkaistaan ja pannaan suolattuun veteen kiehumaan                    kaadoin kattilaan kaksi purkkia tomaattimurskaa                    joka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä                    sitä voi harrastaa sisällä tavallisella liedellä                    tällöin on mahdollista saada toisen asteen palovamma                    eniten vammoja sattuu tee-se-itse-miehille, sanan varsinaisessa merkityksessä
                    wiggensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa                    toimittajien suorittaneen maisterin kirjan                    ja niin muodoin tutkimuksen perusasioiden ymmärtämisen                    jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun                    numero 6 symbolisoi Kabbalassa yleensä ihmistä                    joka on omaksunut pystyasennon ja työkalut                    espanjalaiset arvelevat, että suolistokaasut poistuvat tehokkaammin seistessä:                    pään asento suora, oikea käsi suorana 45 asteen kulmassa                    polvet suorassa mutta ei lukossa                    meneekö tällainen itsestään ohi vai pitäisikö mennä lääkäriin?

tämä matka

En voi kieltää että Eeva-Liisa Manner on minulle tärkeä runoilija. Enimmäkseen olen vain nauttinut kielestä ja runoista, lueskellut sieltä täältä ja silloin tällöin yrittänyt analysoida yksittäisiä runoja, saada niistä jonkinlaista otetta ymmärtääkseni niiden tenhovoiman. Tämä matka (1956) on modernismimme tärkeimpiä, luetuimpia ja tutkituimpia teoksia, jossa kirjailija malttoi odottaa peräti kahdeksan vuotta ilmaisunsa täydellistä uudistumista kahteen aiempaan kokoelmaan verrattuna. Tuskin voin tuoda teoksen tulkintoihin ja näkemyksiin mitään uutta, mutta tahdonkin lähinnä kartoittaa itselleni teoksen elementtejä ja rakennusaineita.

Teoksen avaa yksittäinen runo, Ota nämä koteloidut sanat. Näen sen eräänlaisena introna, jossa esitellään teoksen teemoja ja tyyliä, alkusoittona joka näppäilee sävelillään ensitahdit aikalaislukijan löytää uusi kieli ja sanomisen mieli, maailman kielellistäminen jossa sana muuttuu lihaksi.

Kirjan ytimenä toimii toisen osaston kuusiosainen Kambri – sarja merestä ja eläimistä. Runot piirtävät eräänlaisen minihistorian evoluution alkuhämäristä ihmissuvun ilmestymiseen ja synkkiin nykyisyys- ja tulevaisuuskuviin. (teoksen avausruno istuisi todella napakasti tämän osaston alkuun ja sellaisen sen luenkin) Kulttuurihistoriallisena matkana asia konkretisoituu ensimmäisen runon kulkemisena – kuljetaan läpi aikojen ja maisemien ja tekstin, kulkijana esihistoriallinen ihminen joka on jo kadottamassa eläinten viisauden. Erityiseksi kielen tekee verbien perusmuoto, joka tässä yhteydessä muuttuu aktiiviseksi ja kasvattaa sisäänsä niin preensensin, futuurin kuin konditionaalinkin aihiot. Näkisin tämän eräänlaisena ehdotelmana, johon suomen kielioppi ei ole tähän päivään mennessä löytänyt vastausta. Tietyllä tapaa rohkeana voisi pitää myös tieteellisen maailmankuvan suodattaminen tekstiin aikana, jolloin olemassaoleva tieto on ollut jossain määrin kristillisen teologian puristuksissa.

skitsofrenian alkeet

Kaikki hyvin, hän nauttii sateesta varjonsa kanssa.
Kaikki kotona, hän istuu terassilla varjon alla ja hörppii kahvia.
Mutta jokin varjostaa hänen elämäänsä, miten vaeltaa
varjojen mailla, häntä vainosivat epäilysten varjot.
Hän taisi jäädä muiden varjoon, muuttui varjoksi
entisestään, arki oli varjoa vaan. Varo varjottuvaa, varkain
seuraavat varjot kaikkialle, vaikka omaansa hän ei nähnyt.
Hän pelkäsi noidan, parantajan varjoa, unelmoi
hyppäävänsä varjonsa yli! …mutta astuikin sen päälle.
Hän matkasi sinne missä valo ei vaihdu varjoksi, kai
kaikki kotona, kaikki hyvin?

det finns någonting som ingenstans

On jotain mikä ei sovi mihinkään
eikä silti ole silmiinpistävää
ja silti määrää
ja on silti ulkopuolella.
On jotain mikä huomataan juuri kun sitä ei huomata
(kuten hiljaisuus)
eikä huomata juuri siellä missä se olisi ilmeistä,
sillä siellä se sekoittuu (kuin hiljaisuus) toiseen.

Katso aaltoja taivaan alla. Myrsky on pinta
ja myrsky tapamme katsoa.
(Mitä minua liikuttaa aallot. Tai setsemäs aalto.)
On tyhjä tila aaltojen välissä:
Katso merta. Katso kiviä maan päällä.
On tyhjä tila kivien välissä:
Ne eivät murtautuneet vapaaksi, eivät heittäytyneet tänne,
siellä ne makaavat ja ovat – osa kalliota.
Joten raskauta itsesi, tee tapa kuolleesta painostasi,
salli murtautuminen, salli heittäytyminen, lankea,
luodolle haaksirikkoudu!
(Mitä minua liikuttaa luoto.)