railot ja kairat

Iso paha lumi palatsin yllä, kuljimme kirkkaassa säässä
koillistuulta, kuin takkien sisällä olisi pyryttänyt
kuin jotkin lempeät kasvot

kieppuneet läpi usvaisen yön. Kaukana pilkkijä haalareissaan
patsaaksi jännittyneenä, siima paljaassa kädessä
keskittyneenä johonkin elämää suurempaan

kaikki aistit kimppuna, kuin kaikki riippuisi
yhdestä ainoasta nykäisystä. Jäinen lakeus
kuin jotain aavistamatonta, syntymätöntä, lausumatonta,

jotain itseään tavoittelevaa, jota emme saisi koskaan todistaa.
Kuinka lujaa voi pitää jäästä kiinni, päästä kiinni
sen murtumatta? Meri talven vankina

syksy

I

Ajan mustaa Volvoa,
takapenkillä istuu varjoni
ja polttaa sikaria.

Pyyhkijät niihkuttavat,
vesi valuu ja valot vaihtuvat,
punainen, keltainen
ja punainen.

kuulen hiljaisen pianon

Kuulen hiljaisen pianon, con affetto, suljen ja avaan silmäni, työnnän kielen ulos. Suuret hiutaleet leijuvat, putoavat kuin turhat sanat tai ammoin unohdettu lupaus, valkeus jää, langennut enkeli: lumi viivähtää miellän tai kiellän, lumiukko kieppuu ja kola rahisee, puhtaus peittää hiekkalaatikon, muovisangon ja punaisen auton, peittelee kaiken vihreän kuin anteeksianto ja keräytyy lopulta katolle hilseeksi, puuteri kaunistaa syntisen. Lumi vaimentaa äänet kaukaisiksi ja nöyriksi, ottaa vastaan askeleet ja pyyhkii ne pois aivan kuin haluaisi pitää ne yksin itsellään, sulkea kävelijä valkoiseen tyhjyyteen syvälle sisimpäänsä.

taistelu lumessa

Tunne loputtomat hanget, metsät ja kylät
kuule honkain natina, hitaan pakkasen laukaukset
        kun lumi narskuu ja hengitys höyryää
                yötä kyllä riittää

        Sirius antaa suunnan, suunta olla pitää
mutta minun haluni on tehty valkosipulista
        ja pässinkiveksistä, silmien terävistä
horisonttiin piiloutuvista auringoista
        maatuvan mullan tuoksusta
                        minun haluni kasvaa

nuoska on jäätynyt

Nuoska on jäätynyt vaikeaksi kävellä, laiturit
auraamatta. Veturin sähköjohtimet ponnahtavat
ylös, vaijeri värähtää.     Istun vaunussa, palelen.
Ovella lila- ja vihreätakkinen halaavat toisiaan pitkään
irrottavat otteensa, halaavat.     Lähteä
en olisi tahtonut. Miten se meni, lumi huiskuaa ja kinostuu.
Todellisuudessa on kesä ja istumme rannalla.