23. toukokuuta 2010

kirje kustantajalle

Ihmiset janoavat tarinoita mutta minulla on vain tämä kieli
Minä uuvun sillä pitkällä proosataipaleella
Kerran kirjoitin kertomuksen, mutta siitä tuli sairaskertomus
En tiedä mitä tekisin tällä kielellä
En pääse siitä eroon vaikka haluaisin
En minä sitä halua minä rakastan sitä
Rakkaus on vaarallista, liike voi pysähtyä
Runoni ovat sinusta lukkiutuneet ja jämähtäneet
Monta viikkoa piirsin runoilleni käsiä ja jalkoja
Käsket kirjoittaa muusta kuin parisuhteesta
Kyllähän minä mm. apinoista ja traktoreista ja ikävästä
Sellainen vamma minulla, nyt kirjoitan kuolemasta

18. toukokuuta 2010

sana on vapaa

Sana on vapaa, sanoo kynää pitelevä käsi.

Ruutupaperin pitää ristikko kasassa.
Valmis kantamaan painavaa sanaa.

Kriitikko punnitsee teoksen.
Laskee hinnan jokaiselle sanalle.

Halvat sanat, saat maksaa niistä kalliisti.

Runoilija haki kuolemattomuutta, haki köyden.
Eikö pimeyttä käy kirjoittaminen?

Pimeys kirjoitetaan valoisassa palatsissa.

13. toukokuuta 2010

s 5


punktionaalinen riippuvuus

rankaisukeskeinen terapia

sademasokisti

parituspihdit

charmillinen erehdys

bossanovelli

lyyrinen ilmailu

8. toukokuuta 2010

ksylitoli rakastaa sinua

Tänään kävin hammaslääkärissä, yhtään en pelännyt.
Hammaslääkärit ovat miellyttäviä, steriilejä henkilöitä
jotka saavat hyvää palkkaa.
Kun Beatles soi taustalla, ikeniä leikataan auki
ja hammasta heijataan kuopasta ulos.
Kipu, kuin suhteen loppu:
puudutus toimii hetken
kunnes pakotus iskee sydämen tahtiin.

3. toukokuuta 2010

hämärä ajatussoppa: kustantaminen

Kirjakustantamoissa eletään mielenkiintoisia aikoja. Taloudellinen tilanne kuhisuttaa alaa ja nerokkain ratkaisu on työntekijöiden irtisanominen. Osa lopettaa ja pieniä syödään pois. Mutta mikä ilahduttavinta, aina löytyy uusia yrittäjiä. LIKE ja Sammakko aloittivat aikanaan tyhjästä. Suuren harppauksen on ottanut Siltala. Ammattitaito, oikea konsepti ja vaistojen seuraaminen palkitaan, ahkeruuttakin tarvitaan. Kirjaa ja kirjailijoita kunnioittava Teos tekee rajusti tappiota. Suurin murros saattaa silti olla enemmän rakenteellinen kuin suhdanteisiin sidoksissa. Isoissa firmoissa oppi/tieto elättää kaunoa, proosa runoa. Kustantajien hyvä tahtokaan ei riitä, kun vastassa on kirjakauppamafia joka sanelee mitä kirjoja on esillä ja myydään. Suosittelenkin kaikkia pieniä kirjakauppoja. Niillä on aarteita tarjottavanaan.