Sunnuntai 26.4
Lähdimme sunnuntaina iltapäivällä ajamaan Turkua kohti, Tommi Parkko, Miira Sippola, Tuomas Rounakari ja minä. Turussa jo odotteli jännittynyt ja odotusta täynnä oleva ryhmä, Seppo Lahtinen, Mika Terho, Kari Aartoma ja Esa Hirvonen. Nokka kohti Poria, josta noukkisimme vielä Jukka Hannulan kyytiin. Ilman kommelluksia ei tämä reissu ala, sillä etsimme Jukkaa toista tuntia Porin linja-autoasemalla. Lopulta käy ilmi, että hän oli koko ajan aseman toisella puolella. Jatkamme suoraan kohti Oriveden opistoa, jossa yöpyisimme ja esiintyisimme heti aamusta. Yövyn Mikan kanssa samassa huoneessa. Hän on nostalgisissa tunnelmissa, koska oli vuosia aiemmin opiskellut Orivedellä. Samalla kyselen neuvoja runojeni editoinnissa. Imperatiivissa olevasta runostani poistuukin muutamia säkeitä.
Maanantai 27.4
Runsaasta runoilijajoukosta ja tiukasta aikataulusta johtuen kaikki eivät esiinny. Auditoriossa on kohtuullinen määrä opiskelijoita. Muistiini on syöpynyt toimittaja-valokuvaajaksi matkaan laittautuneen Esan ensiesiintyminen runoineen. Palindromejaan jo aiemmin esittänyt Esa jännittää (omien sanojensa mukaan) niin kovasti, että hän lukee runonsa selin yleisöön. Lounaalla Tommi tunnustaa laitostuvansa jo yhdessä päivässä, seikka jonka kahden viikon aikana tunnustaa useampikin. Kiireellä hyppäämme volkkariin ja huristamme Jämsään, jossa esiintyminen on paikallisessa kirjastossa, joka sivumennen sanoen on hieman piilossa. Yleisöä on kourallinen ja itse ainakin jännitän kovasti, sillä paikalle on saapunut myös muutama sukulainen. Jämsästä ei olekaan enää pitkälti Jyväskylään, jossa päivän päätapahtuma on hivenen ränsistyneessä, mutta idyllisessä Kirjailijatalossa. Aikaa on reilusti, joten runoilijat katoavat kuka minnekin, joku kaljalle ja joku syömään. Ehdimme myös ihastella Jyväskylän tyylikästä pääkirjastoa. Paikalle on saapunut myös Ylen toimitus, joka haastattelee ennen tilaisuutta kolmea kiertolaista Valopilkkuun. Yleisöä valuu paikalle mukavasti, tunnelma on tiivis ja intiimi. On suorastaan hätkähdyttävää kokea millä intensiteetillä he ottavat esiintyjät vastaan, korvat ja silmät tarkkana. Tilaisuuden jälkeen osa ryhmästä ehtii karata läheiseen kuppilaan, josta heidät on erikseen käytävä noukkimassa, sillä show jatkuu ja on ehdittävä vielä yöksi Konnevedelle, jossa meidät majoitetaan erään kuvataiteilijan ateljeekotiin. Pimeässä korvessa löydämme kuin löydämmekin perille.
