Sama alkutalven valo
15 tuntia sitten
-
-
in the northern hemisphere20 tuntia sitten
-
Vuoden pimein päivä!21 tuntia sitten
-
Kirjava luovuttaminen1 päivä sitten
-
Elämäntyönä koetun toden sanomisen ehdot4 päivää sitten
-
Runolinkkejä ajankohtaisuudesta4 päivää sitten
-
Arvostelu: Hyönteistaulu2 viikkoa sitten
-
Pseudodokumentaarisen kirjallisuuden historiaa ja nykyhetkeä1 kuukausi sitten
-
-
-
Töölön kohdalla talot3 vuotta sitten
-
-
-
KAVALA MAAILMA (sarjasta: Untako? osa 1)4 vuotta sitten
-
Leo Tolstoin viimeinen haastattelu - Arkistojen aarteita 24 vuotta sitten
-
The World’s Greatest Blackjack Book4 vuotta sitten
-
Frank McCourt, Seitsemännen portaan enkeli5 vuotta sitten
-
[tuli-savu] Särinä#9 : goes runomusaraati5 vuotta sitten
-
-
Kirjallinen vuoteni 20186 vuotta sitten
-
Giovanniby Fatimah Asghar6 vuotta sitten
-
easy methods to Be good at Essay composing6 vuotta sitten
-
Epälegenda6 vuotta sitten
-
Poetry jam: Back to Mascot7 vuotta sitten
-
Kazuo Ishiguro, kirjallisuuden Nobel-palkinto 20177 vuotta sitten
-
-
Yhdellä sanalla - InterNaPwoWriMo10 (1.4. - 3.4.2017)7 vuotta sitten
-
Epälineaarinen narratiivi7 vuotta sitten
-
Vastaanottoa8 vuotta sitten
-
Feromonienhoitaja8 vuotta sitten
-
Osoitteenmuutos / A change of address8 vuotta sitten
-
168 vuotta sitten
-
Löytöretkue-chapbook9 vuotta sitten
-
-
nyljetyt ajatukset9 vuotta sitten
-
Prediksi Elche vs Real Sociedad 21 April 20159 vuotta sitten
-
-
Toinen jalka maassa – ja kuinkas sitten kävikään!9 vuotta sitten
-
Supersäikeet10 vuotta sitten
-
Loppu/muutto10 vuotta sitten
-
-
-
polku16 vuotta sitten
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
1 kommentti :
Annikki kirjoitti...
millä tämä on tehty?
hieno imeytynyt väri ja syvärakenne, näyttä melkein joltain silkkipainolta. Näenkö ihmishahmot ihan mielikuvituksen voimalla?
Kristian kirjoitti...
Pohjatyö digitaalinen, ei suotimia tms. Sitten manuaalista työstöä ja viimeistelty valokuvaamalla kynttilänvalossa.
Tulkintaasi en voi ottaa kantaa, sillä vaihdoin nimeä jotta tulkinnoille jäisi tilaa :)
Annikki kirjoitti...
minä olen niin jotenkin reaalisiin materiaaleihin kiinnittynyt, etten osaa digitaalista miettiä. Tai, kai se on hyvä, ettei näytä pikselitaiteelta?
Joudun monesti kääntämään sen niin päin, että kun otan kuvan tai skannaan jonkun vedoksen tms., niin sitä joutuu muokkaamaan ihan älyttömästi, että se näyttäisi samalta kuin luonnossa: värit menee väärin ja pinnan rakeisuus on erilainen oikeasti.
Miellyttävä kokonaisuus tuo. Tulosteenahan se sitten kärsii, kun se jää kaksiulotteiseksi, vaikka siinä on syvyyttä.
Kristian kirjoitti...
Toisin kuin sinä, olen niin huono piirtäjä että täytyy keksiä muita ilmaisutapoja. Mulle riittää, että sähköinen versio pelittää, printtiä varten voi tarvittaessa kikkailla fotarilla (esim. syvyys).
Mutta tarvitseeko kuvien ja piirrosten näyttää luonnonmukaisilta? Eikö voisi ajatella, että "virheellisyys" tuo niihin jotain uutta?
Annikki kirjoitti...
Joo, on minulla muutama juttu, jotka ovat parantuneet skannausvirheistä ja kuvankäsittelyongelmista. Sitten harmittaa, ettei se todellisuudessa ole ihan niin hieno, virtuaalissa vain. Joitakin juttuja väritän vain koneella, alkuperäinen line art ei toimi yksinään paperilla.
Ja yksi piirros oli sellainen, että näin aiheesta kuvan: kasvot mustalla pohjalla niin, että valkoinen piirrosjälki tekee valokohdat eli se oli varjostukseen nähden käänteinen tekniikka. Koska minulla ei ole mustia papereita, eikä niihin sopivia kyniä, tein sen lyijykynällä tavalliselle paperille ja otin piirrosohjelmalla siitä negatiivin. Lyijykynäsöherrys ei ole minkäännäköinen, mutta sen negatiivista tuli tosi hieno.
Mutta sen kerran, kun tahdon jonkun vedostuksen sellaisenaan näytille, niin se ei onnistu tai on vaikeaa. Ne on kaikki poikkeuksetta luonnossa parempia.
Silti minusta on mukavaa, että saisin käsiini sen teoksen. Se ei vaan tunnu niin todelliselta, kun se on olemassa vain bitteinä, eikä atomeina. Sillä on jotain tekemistä kosketuksen kanssa, olen sillä tavalla vanhanaikainen.
(hahaa: sanavahvistus hippied)
Lähetä kommentti