12. huhtikuuta 2013

ota huoneesi ja käy

ota huoneesi ja käy
kun kaikki pyörii, mikrosekunnin ajan
aurinkomyrsky kiitää suonissa,
kun kaiken tämän keskellä, oletko varma

ettei rinnakkainen sinä kesken hampaiden harjaamisen
ohimennen vilkaise juuri sinua,
tai kenties hän vain vaistoaa läsnäolosi
ja liike pysähtyy hämmentyneenä, epäuskoisena
tai liikuttuneena

ja kun harja kolahtaa takaisin mukiinsa
hän ei ehkä kiellä sinua
mutta synapsit värähtelee
sillä matka on pitkä (niin pitkä)
ehkä hän kieltäytyy, ehkei osaa valita
ja sinä et enää muista
tätäkään risteystä

5 kommenttia :

Maarit kirjoitti...

Hieno, kiehtova.

ps. Luin juuri kirjasi arvostelun Hesarista. Vielä kun saisin kirjasi omiin hyppysiini!

Kristian kirjoitti...

Kiitos. Tulenkantajien kauppa lienee nopein ja edullisin, myös verkossa. Ja jos Tampesterissa vaikutat niin sieltä löytynee kirjastosta useampikin kappale.

Nimetön kirjoitti...

ihan mahtava runo, kosketti jotain sisintä osaa myöten. Kiitos tästä.

Hilbert kirjoitti...

Tämä on palkitseva runo!

Kristian kirjoitti...

Kiitos, Hilbert ja tuntematon.