saksittua (manner)

Manner puhuu kokemastaan avaruudellisesta aika-tilasta, jossa subjektiivinen ja transsendenssi aika yhtyvät. Aika-tilaa ei ole ilman kokevaa ihmistä. Se on sisäinen, imaginaarinen, uneksivanluonteinen tai meditoiden keskittyvä tila, jossa aika ei virtaa lineaarisena ja jonka arvoituksellisten lakien alaisuudessa olemista ei pitäisi hämmästyä.

”Kromaattiset tasot” on paitsi Fahrenheit 121:n myös koko Mannerin tuotannon filosofisin, käsitteellisin ja abstrahoivin runoelma: päämäärä on kuvata tyhjää, tyhjän kokemusta ja ilmaista tyhjän käsitettä. ( - - ) Metafysiikkaan suuntautuvana runoelmassa pohditaan olevaa, todellisuuden yleisempiä periaatteita ja rakenteita. Kirjailijan mainitsema filosofinen tausta liittyy ongelmaan, miten tiedostava subjekti konstituoi maailman, miten rakentuu inhimillisen olemisen ja maailman merkitys ja mikä on olemisen merkitys.

varvas (digitus pedis)

IV

varvas (digitus pedis) on jalkaterän kärjessä sijaitseva puikkomainen uloke                    jota päällystää iho                    varvas pääsi jääpalojen keskelle lillumaan ja pian kaksi viereistä varvasta                    seurasivat perässä                    iho puolestaan on kehon suurin elin jolla on monta tärkeää tehtävää                    ja kummin tärkein tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen                    rukouksen voima tulee Jumalan sydämestä ja se on aina saavutettavissa                    vaikka vain 14 % saavutti vaaditut 60 opintopistettä                    kirjallinen osa pääsykokeista menee aivan vituiksi suoraan sanoen                    juuri kun luulee unohtaneensa nämä tunteet ne palaa takaisin                    ja kaikki menee taas pieleen
                    voitelun niksit oppii kunhan näkee vaivaa, muista kaksi sääntöä:                    1. ei painoja tai pituuksia                    2. ei itsensä satuttamiseen liittyviä vinkkejä tai tarkkoja kuvauksia                    miten koululaisia kuvataan kirjallisuudessa ja onko kuvaus totuudenmukainen?                    pyhä kolminaisuus voidaan käsittää näin                    kerronta, kuvaus, dialogi tai erittely, tulkinta, arvottaminen                    tunnetaan tapauksia joissa taiteilija on tehnyt itsemurhan                    mutta ratkaisuksi ei kelpaa että kriitikot alkavat kulkea sukkasillaan                    ihan kuin nurkan takana vaanisi jokin säädettävä ilmajousitus                    joka on elintärkeä turvallisuuden ja mukavuuden takaamiseksi

s 22

enkelipenis

harvaanastuja

kirjaryhtymä

härmäys

sarvisänki

rahtauma

kraaistuva

tahdon sinun kuulevan

En ole juurikaan perehtynyt Lassi Nummen tuotantoon. Koska hänet mainitaan useasti 50-luvun modernismin yhteydessä niin huomaan lähestyväni hänen kolmatta runokokoelmaansa Tahdon sinun kuulevan (1954) varovaisen odottavasti. Aikalaisekseen tuhdissa teoksessa voisi olla materiaalia kahteen tai kolmeen kokoelmaan. Kirja on jaettu neljään osastoon: Lasinen kirja,  Musta kirja, Hopeinen kirja sekä Vaskinen kirja ja nämä vielä muutamiin alaotsakkeisiin.

Vielä useammankaan silmäilevän lukukerran jälkeen en hahmota kirjan rakenteiden perusteita, sen enempää runot kuin niiden otsikot eivät tunnu taipuvan mihinkään teemaan ja runoja riittää aina sonetista ja loppusoinnuttelusta modernimpaan muottiin asti. Voisi melkein kuvitella että tyylillinen moninaisuus on läsnä esitelläkseen tekijänsä monipuolisuutta ja tietysti asiaa voi tulkita myös aikakauden murroksien kautta. Tyylillisistä seikoista huolimatta runojen vire ja maisema noudattaa enimmäkseen samaa kaavaa:  Konkreettiset ja aistilliset luontokuvat seuraavat toinen toistaan muodostaen kuin pitkän sarjan silmää miellyttäviä moitteettomia maisemamaalauksia, joita sävyttävät toisinaan varovaisen eroottiset ja eksistentiaaliset sivupolut. Runoja on vaikea nähdä irtiottona lähimenneisyydestä, pikemminkin useimmat niistä tuntuvat ylevyydessään jatkavan mitallisen runon perinnettä. Enkä sano tätä tuota ominaisuutta halveksiakseni, sillä uskon että ylevää voi toteuttaa myös tuoreesti. Kokoelman lävistää sinne tänne ripoteltu 15-osainen Elegia-sarja, lisäksi moni runo tavoittelee kahden sanan lauseilla/säkeillä dramaattisia asetelmia Lorcan tyyliin.