Samalla yhdistys jakoi nelihenkisen raatinsa avulla historiansa ensimmäiset runopalkinnot. Korkeatasoisimman runokokoelman titteli myönnettiin Anja Erämajan Töölönlahdelle (WSOY). Vuoden runousteko oli Helsinki Poetry Connectionin käsialaa, mikä ei varmasti ollut yllätys kenellekään. Onnittelut vielä molemmille. Valitettavana voi pitää sitä, että raati ei saanut ruodittavakseen kaikkien runoa kustantavien tahojen kirjoja – voidaan puhua merkittävistä kustantajista – mikä toivon mukaan oli lapsus eikä kannaotto.
Etukäteen yksi messuohjelman mielenkiintoisimmista tapahtumista oli Nihilin järjestämä Runouden muutokset -seminaari. Tilaisuuden juonsi Mikael Brygger ja näkemyksiään olivat esittämässä Leevi Lehto, Tuomo Karhu, Miia Toivio ja Tiina Lehikoinen. Viimeisin kuuluu Tuli&Savun nykyiseen toimittajatroikkaan ja kaikki muutkin mainituista ovat päätoimittaneet lehteä ja osallistuneet lehden tekoon ja yhdistyksen toimintaan muutoinkin. Mainittakoon, että Lehto on lehden nykyisen kymmenvuotisen formaatin ja visuaalisen ilmeen takana.
Hämmästyksekseni runouden sisällöistä puhuttiin hyvin vähän, vaikka osallistujat olivat maamme merkittävimmän runouslehden tekijöitä. Bryggerin kysymykset olivat pitkiä, huolellisesti muotoiltuja ja aina yhdelle vastaajalle osoitettuja, minkä vuoksi varsinainen keskustelu jäi vähiin: seminaarista muodostui lähinnä peräkkäisistä monologeista. Lehto (ntamo) tosin halusi haastaa Karhun (TS) runokritiikin suhteen: ketkä saavat armon tulla vastaanotetuksi? Karhun mukaan 1990-luvun lopulla oli helpompaa poimia teoksia arvosteltavaksi, kun taas nykyinen tilanne on lähinnä kaoottinen nimikemäärän räjähtämisen vuoksi. Runouden tilaa laajemmassa perspektiivissä hän kuvasi sanomalla, että ”runouden lausuminen hajottaa väkijoukot tehokkaammin kuin vesitykki”. Hän päätyi kuitenkin toiveikkaaseen ajatukseen siitä, että harmaan kirkon (runous) sisällä aukeaa tori. Sanoisin että osuva ilmaisu, kunhan pidetään Jeesus irti ajatuksesta.
Lehto vaikutti tilaisuudessa ärtyneeltä, mutta tämän huomion tehdessäni en tiennyt jo edellispäivänä liikkeelle nitkahtaneesta debatista alueella Harri Nordell - Tanssiva Karhu - ntamo. Hän katsoi että Tuli&Savusta on tullut 2000-luvulla johtava portinvartija (runouden määrittelijä ja runoilijoiden tekijä, toim. huom.) ja vertasi sitä 1990-luvun Nuoren Voiman Liittoon. Kirjassaan Alussa oli kääntäminen Lehto toteaakin, että NVL:n ihmiset siirtyivät maailmanennätysajassa johtaviin asemiin. Onko siis käynnissä samanlainen kehitys vai onko se jo tapahtunut? Myöhemmin Lehto totesi vastaavansa sen jatkumisesta mitä vastaan on aiemmin hyökännyt. Tulkitsen tämän nimenomaan ntamolaisuuden ytimeksi, runouden moninaisuuden puolustamiseksi, että annetaan kaikkien kukkien kukkia, tyylisuunnasta ja sosiaalisista kehikoista riippumatta.
Lehikoinen näkee nykytilanteen hedelmällisenä lehden toimittamisen suhteen. Hän kokee uuden toimituksen (Lehikoinen, Pauli Tapio, Jouni Teittinen) voivan aloittaa puhtaalta pöydältä (lehden kymmenvuotisen kokeellisen linjan jälkeen toim. huom.) kaikkien runouksien ääressä ja että tulevaisuuteen kurkotettaessa on myös mahdollisuus palata takaisin menneeseen. 2000-luvun poetiikasta (nykytilanne /tulevaisuus?) Lehikoinen mainitsee sellaisia arvoja kuin pyhyys, moraali, tekijyyden etiikka ja manifestiton yhteiskunnallisuus.
Toivio lähestyi muutoksia kirjoittajaohjaajan näkökulmasta. Hän pohtii sellaisia kysymyksiä, että mitä itse asiassa tekee ja minne ohjaa, millaisia merkityksiä runoudella /kirjoittamisella on ja voisi olla, millaista poetiikkaa, etiikkaa ja moraalia hän nuorille kirjoittajille tarjoaa ja miksi yleensä kannustaa runouden pariin. Hänta kalvaa triviaalisuuden pelko. Kysyin tilaisuuden jälkeen mitä hän tällä tarkoitti. Hän vastasi että puhe keskittyy hänen mielestään liiaksi runouden ulkopuolisiin asioihin: rakenteet, media, instituutiot, henkilöt jne. ja tahtoi enemmän painoa runouden sisällölle ja merkityksille. Näin sen ainakin ymmärsin /muistan, muistiinpanovälineet olivat jo laukussani.
Kirkosta ja torista puhuttaessa täytyy tietenkin vielä mainita, että Nihilin juhlavuosi jatkuu edelleen. Näillä näkymin vuoden viimeinen tapahtuma, kansainvälinen Tuli&Savu-klubi järjestetään ke 13.11.2013 Helsingissä, Pitäjämäen Kulttuurikirkossa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti