spekulaatio n:o 5

Kauhot kämmenen verran pimeyttä, siihen tottuu.
Torni on kaadettu, ratsu juostu näännyksiin.

Sytyttämättömät kynttilät leijuvat hohtaen vastaan.
Seison kynnyksellä, kuulen kahden kellon raksuttavan.

Valoon pakotetut ruumiit haluavat puhua kanssani.
Nauru vaeltaa seinillä omaa aikaansa etsien.

Lattian shakkiruudut kapenevat pianon koskettimiksi
ja tanssit kaukaisen melodian kevyesti kuin baletissa.

Metsä vajoaa ja varjot liikkuvat nopeasti.

Taite 1/2005

kynät ja kirveet

Olen gluteiiniton! Kahvinkeitin kohisee
kuin kotilo, kuka kaivoi rumpuni suosta?
Olen toistanut nimeäsi pitkään. Luon tilaa,

tilan kokemus on että tilaa ei ole.
Väite tyhjentää merkityksen!
Läsnäolo todistettava! (kahvi polttaa kielen)

Ennen vielä kuulin hiljaisuuden.
Mietin eläinten hellyyttä, minne maapallo vierii.
Lasten vyöllä roikkuvat paratiisin avaimet.