"Monesti lauserakenne vie minua: syntaksi, sanajärjestys ja intonaatio. Nautin jostakin kenties toisaalta lainatusta rytmistä ja retoriikasta niin paljon, että tahdon toistaa ja varioida sitä. Samalla kuuntelen assosiaatioita, sitä, mistä asiakokonaisuudesta, tyylistä, tunnelmasta, kuvastosta, kuvitteellisesta tai todellisesta intertekstistä nauttimani rakenteet ja rytmit ovat osia ja mihin ne mahdollisesti johtavat.Syntyy jonkinlaisia magneettisia keskipisteitä, jotka tuovat runoon lisää materiaalia ja joihin palaamalla runon koherenssia voi hallita. Samalla syntyy reittejä ulos ja kauemmas, kun kuvakokonaisuuksien tai kerronnallisten elementtien alun perin toissijaisempi aines alkaa saada lisää painoa ja synnyttää liepeilleen uutta – toisin sanoen tekstiä liikuttavat eteenpäin assosiaatio sekä synekdokeisuus, eli yksityiskohtiin tarkentaminen ja uuden kokonaisuuden mukaan tuominen niiden kautta.
