nälkä vainoaa

käsittääkseni käsittämisen rajat on minun ensin rajattava käsitteet

Eeva-Liisa Manner

Nälkä katoaa jo toisena päivänä
Kun ruumis puhdistuu niin mielikin kirkastuu
Jos siis paastoaisin neljäkymmentä päivää
Jos yöt pitkät rukoilisin en mustaa valkoista lankaa kantaisi
Silloin muuttuisin kirkkaudeksi itse
Itse kirkkaudeksi

Kuihtunut ruumis ei muistuta kirkkautta pätkääkään
Kuihtunut ruumis muistuttaa kuivuudesta
Kuihtunut ruumis muistuttaa elämän rajallisuudesta
Kuihtunut ruumis kuitenkin jatkaa elämää
Elämä jatkuu hyeenoissa ja muurahaisissa
Kirkkaus asettuu niihin

Ne tietävät jokaisen aterian olevan pyhän
Ne eivät tiedä mitään ne vain syövät
Liikkuvat vaistojen varassa
Syövät ja tulevat syödyksi
Eivät pyydä anteeksi päivälliseltään
Eivät pyydä anteeksi luita joita jättävät jälkeensä

Pyhästä ateriasta jää pyhäinjäännös
Pyhäinjäännös täytyy olla jos mielii jotain palvoa
Tarvitaanko jumalille nimeä tai kuvaa
Henget liikkuvat vetten päällä ja maan
Henget liikkuvat vaikkei niitä huomaisi

Kun eläimessä syntyi tietoisuus
Kun tietoisuus omasta itsestä syntyi
Syntyi tietoisuus hengestä
Pyhistä hengistä ja vähemmän pyhistä
Syntyi kaipuu pyhien yhteyteen
Syntyi tietoisuus siitä että kaikki aikanaan
Että nälkä kuuluu elämään
Että täytyy nimetä se minkä voi nähdä ja kuulla
Se minkä voi tuntea ja koskettaa

Että nimetä täytyy myös muut asiat
Asiat jotka ovat käsitteellisiä
Käsitteet helpottavat kommunikointia
Että käsitteet tulee konkretisoida
Konkreettisin asioin esittää käsitteet

Käsite muodostuu prosessista
Prosessissa materiaa työstetään
Kun eläin saavutti tietoisuuden itsestään
Kun aikaa riitti ruuan hankkimisen jälkeen
Kun aikaa riitti vielä suvun jatkamisen jälkeen

Syntyi kaipuu jonnekin muuanne
Kaipuu pyhien yhteyteen
Kaipuu saa monenlaisia muotoja
Kaipuu saa pyrkimään kohti pyhyyttä
Kaipuu pyrkii epätoivoisesti kohti tilaa
johon pääsee joka tapauksessa