söker du rastplats hos mej

etsitkö lepoa luotani, lepoa villin joen mutaisessa
olemassaolossa?

minä kuin muutoksessa –

sanasi lyövät minut kiveen, pulloon
– mutta sanoissa on aukko
: matelen sen sisään, tee minusta näkymätön    tee minulle tila, liikkuva
minä: aina liikkeessä     liikkeessä, poissa –

me emme enää muistuta toisiamme     arka olen jo
ohittanut polttopisteen –


paikka johon kuvata sinut?
isken kiilan tarinoihisi, ryömin sisään sanojesi
porsaanreikiin, rakoihin – tee minulle tilaa –

ruumiin levoton varjo –
sielun valpas liike      jostakin, aina jostakin –

et muistuta minua      minä
kuin muutoksessa     vieras jokaiselle kiinnitetylle
                                  kuvalle jännittyneenä siihen
                                  mikä unohtaa     muut-
                                  tuva muisti, syöksyy kohti
                                  aikaa, humaltuu,
                                  vaikenee –

     peilimetsässä
haluatko nähdä kuvasi heijastuvan poiskääntyneessä katseessa?
tai sätkivässä sielussa, itseensä niitattuna     juoksee aina
itsensä perässä, aina muuttuneena joksikin muuksi kuin omaksi
itsekseen?
tai haluatko nähdä itsesi kuvattuna ruumiissani joka on vain pintaa?
tai tuntea itsesi laskostetun ihon aukossa: missä sydän muinoin
hakkasi, niin hakkasi aukkoa kuvitelmissa –
luiskahti ruumiini ulkopuolelle, kadota?

sellaista höpinää kuule, tarinat: sinun riitelevät sanasi toisinnetaan
minun karkaavassa vitussani,

: sitten tulee hiljaista, kaaos joki ruumis muuttuu toiseksi
                                                     ruumiiksi sanat muuttuvat toisiksi
                                                     sanoiksi mitä ne painoivat, aiemmin
                                                     onko joki unohdettu nyt
                                                     niitä ymmärretä(än) ei     tarinoita
                                                     joista tulee kaaos kun valheet, pelkistykset
                                                     paljastuvat –

tarinamme, kuuletko? valokuvaan juuttuneena, kehittämättömään –

– jätä minut pois näistä sanoista…

– äkillisen valon vangitsemana…

sanojeni ruumis on aukko     sanoilla
on aukko ruumiissani –


Falla 1991
Agneta Enckell