enkelt och gripande

Kristianstadista kotoisin oleva Jenny Wrangborg on 25-vuotias kylmäkkö. Hän opiskelee Bonan kansankorkeakoulussa kirjoittamista, viimeistelee runokokoelmaansa ja aloittelee romaania. Vuosi sitten hän asui vielä Vancouverissa, nyttemmin hän on asunut kavereidensa luona ympäri Ruotsia, enimmäkseen Tukholmassa. Ruotsiin palatessaan hänen ystävänsä sisko oli kuollut ja Jenny kirjoitti sen tiimoilta runon. Hän voitti sillä Ruotsin radion P3 Stars runokilpailun.

Kirjoittamalla Jenny käsittelee ympäröivää todellisuutta. Kirjoittaminen saa hänet uskomaan muutoksen mahdollisuuteen, torjumaan voimattomuuden tunnetta suhteessa yhteiskuntaan. Elämä ei kaiketi ole niin auvoista edes folkhemmetissä, luulen ma. Jenny pitää yksinkertaisesta ilmaisusta. Hän kirjoittaa työstä ja tavallisista ihmisistä arjen puristuksissa. Hän on poliittisesti aktiivinen ja keikkailee runobändinsä kanssa. Hänen runojaan on julkaistu parissa antologiassa ja viimeksi verkkolehdissä runot Me jotka kannattelemme näitä kaupunkeja ja Kokki.

Jennyn kotisivut on nimeltään Kallskänkan, hänen bloginsa Tio meter över havet ja runobändinsä Stormens. Huhtikuussa hänestä kirjoitti Kristianstadsbladet. Tässä hänen runonsa I den här dikten suomennoksenani:

TÄSSÄ RUNOSSA

mutta tässä runossa sinä et ole kuollut
voit vielä soittaa siskollesi ja kertoa kaverista jota aloit tapailla,
voitte juosta kiinni toisissanne konsumin alakerrassa,
laittaa pakasteet takaisin ja mennä ostamaan kebabin sen sijaan

tässä runossa ei ole väliä sillä miten nopeasti tapahtui ja kuinka kipeää teki
istut keittiössäsi ja olet huolissasi tenteistä
katselet tiskejä mutta et vaivaudu tiskaamaan,
voit tehdä sen huomenna; huominen on olemassa

tässä runossa en kulje siskosi vierellä kungsgatanilla,
hän ei kerro minulle että on kulunut niin paljon aikaa että teidän pitäisi tavata,
että hän valitsee joskus numerosi vain huomatakseen että kukaan ei vastaa
tässä runossa en laita kättäni hänen olkapäälleen ja sano sellaista
mitä sanotaan kun ei ole aavistustakaan siitä mitä voisi sanoa

tässä runossa emme tiedä miten nopeasti kaikki voi muuttua
tässä runossa olemme yhä huolissamme asunnosta luopumisesta
on merkitystä sillä millainen sää on tänään

tässä runossa en soita toiselta puolen maailmaa kysyäkseni siskoltasi
jaksaako hän elää ilman sinua, mutten saa vastausta
emme saa lyhyitä tekstareita siitä miten rikkinäistä kaikki on
tässä runossa asiat ovat melko ehjiä
tässä runossa kuolemaa ei ole

tämä runo ei ole sinusta
tämä on kaikesta muusta

sillä tässä runossa puhumme ajasta kuin se olisi meidän
tulevaisuudesta kuin se olisi suora viiva
muistoista ikään kuin ne eivät voisi muuttua

tässä runossa kuolemaa ei ole
sinä istut keittiössä
tiskit lojuvat altaassa
sataa mutta lähdet silti ulos