Hän se on, hahmo liukuu katua kohti
katsojaa, loputon katu
ja hahmo joka kasvaa kattojen tasalle.
Siis tämä vanha herra tummassa takissa
kätkee sisälleen nuoren miehen. Hattu huopaa,
kulmikas kuten pää, se muistuttaa hieman kelloa.
Hauras kello jossa viisarit huitovat ulos ja sisään.
Hän on hidas ja jähmeä, ulospäin
aika jätättää. Mutta sisällä se pyörii huimaa vauhtia,
hän roikkuu viisarissa hetken kerrallaan
kunnes putoaa tyhjään.
Sieltä hän huutaa ja ihmettelee kuuleeko kukaan.
Muut ovat jo monta kierrosta edellä,
heidän spiraalinsa kaukana korkeuksissa,
se sulkee tyhjän sisäänsä.
-
-
hens’ eggs1 päivä sitten
-
-
Mutta miten kävi Biafran4 päivää sitten
-
-
Kello on siirtynyt haudan suulta3 viikkoa sitten
-
Mirkka Rekola I on Vuoden tiedekirja 20234 viikkoa sitten
-
Jorge Semprúnista ja tutkimus tekoälyn kirjallisuustietoisuudesta2 kuukautta sitten
-
Itsetuhon kestävöinti: (an)arkiston poetiikkaa7 kuukautta sitten
-
-
-
-
Elämä nielee elämää1 vuosi sitten
-
Yövieras 61 vuosi sitten
-
-
VAATIMATON2 vuotta sitten
-
-
Pimeä aika - myyttiä myytin päälle2 vuotta sitten
-
-
The World’s Greatest Blackjack Book4 vuotta sitten
-
-
Giovanniby Fatimah Asghar5 vuotta sitten
-
easy methods to Be good at Essay composing6 vuotta sitten
-
Multilingual Poetry Jam6 vuotta sitten
-
Leposykkeestä6 vuotta sitten
-
Blade Runner - 35 vuotta myöhemmin6 vuotta sitten
-
Kiirastorstain polku7 vuotta sitten
-
Yhdellä sanalla - InterNaPwoWriMo10 (1.4. - 3.4.2017)7 vuotta sitten
-
Vastaanottoa7 vuotta sitten
-
Heleyteen7 vuotta sitten
-
Feromonienhoitaja7 vuotta sitten
-
Osoitteenmuutos / A change of address8 vuotta sitten
-
168 vuotta sitten
-
Tanskalaisen dekkarin parhautta: Q-osasto8 vuotta sitten
-
-
nyljetyt ajatukset8 vuotta sitten
-
Prediksi Elche vs Real Sociedad 21 April 20159 vuotta sitten
-
-
Supersäikeet9 vuotta sitten
-
Loppu/muutto10 vuotta sitten
-
-
-
polku15 vuotta sitten
9. helmikuuta 2010
ei mikään kubistinen maalaus
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti