Tulevat luokseni aamut jolloin herään, aamut joina en.
Aurinko tanssii hehkuvan tangonsa lakanoilla.
Vartalot palaavat yöllisiltä retkiltään.
Toinen liian arka, toinen liian ylpeä.
Toinen tahtoo suolaista, toinen makeaa.
Tarjottimen aurajuusto, tuoreet päärynät.
Mutta suola janottaa vain unissa
ja makeus, sitä on vatsa pullollaan.
Maailma rakastaa rakastajaa.
Maailma rakastaa sitä joka harhojen verkkoon uppoaa,
joka antaa kaiken, kaiken vaatii.
Ja hetket tuijottavat samaan pisteeseen:
Olut kuohuu kuin elämä
tässä, tuuli kutittaa
viimeistä kertaa, leijat leijuvat
tyynessä säässä. Päivät säkenöivät
punaisena, lasi kaareutuu.
Tapa sanat ennen karkaamista.
Kuusi ikkunaa maailmaan, mutta unet on minulta viety.
Yksi illuusio on erehdys, toinen jo tahtoo haverin,
kolmas toivottaa tervetulleeksi:
Maailma on sinun! Maailma on minun!
Unelmat ja naamiot 2003
1 kommentti :
Demetrius kirjoitti...
Komea runo, pidin.
Lähetä kommentti