(jäähyväiset porvareille)
Sinä Pidäkkeetön, Sinä Sydänjuurien Salama, Sinulle tämän kerron:
Minä matkin valehtelen varastan ja kärsimyksen jalostan
Olen eksynyt peilisalin virtaaviin vesiin ja labyrinttiin jossa hirviötä metsästän
Kaivan rumpuni suosta jossa olen seurassa yksin ja onnessa onneton
käyn peitsi tanassa tuulimyllyä päin ja huudan kuninkaan alastomaksi
Lennän kunnes aurinko polttaa sulkani ja vaha valuu pimeään mereen
jossa huudan muusaa ja soudan ja soudan kämmenet verille ja vahasta muovaan
saaren joka synnyttää laukausta odottavat sirpaleiset pullot
Teroitan kynäni puukoksi jonka työnnän selkääsi johon hivelen rajat
jotka lammen rannalla ylitän, lannoitan lammen ruusut paskalla verellä
ja kyynelillä joita pyhästä maljasta juon
ja revin hunnun silmiltä jotka sokaisen ja sokkona kuljen hunnutetussa maailmassa
rispaantuneessa puvussani konttorin mieliksi
Otan lauseen hännästä kiinni ja hedelmöitän itseni ja hedelmän syön kuorineen
ja kuorista muistan sanat jotka ovat ottaneet vallan, eivät tarkoita mitään
sanat joista rakennan temppelin jonka häpäisen ja nauran
ja nauru vaeltaa kolkkona seinillä omaa aikaansa etsien
Unelmoin vapauden valinnasta jossa voisin hengittää ja maalata taivaan
jäisille lakanoille uudet tähdet
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti