Tuubista tuntuu löytyvän noita maailmallisia runoilijoita vino pino ja katselukertojakin on joillakin satoja tuhansia. Kotimainen tarjonta on ainakin vanhemman runouden suhteen heikkoa, tallenteita linee vähän ja nekin varmaan ylen tai kustantamoiden arkistoissa. Asiaa auttaa hieman jos tietää mitä etsii, mutta luvattoman heikosti tuolla on tagit merkitty, noin yleisemminkin. Nykyrunoilijoista ei taasen tiedä sallivatko he keikkojaan tai tallenteitaan jaettavan vaiko ei.
Nämä kaksi tuntuvat eroistaan huolimatta asettuvan samaan angloamerikkalaiseen kerronnalliseen jatkumoon kuin myös siihen liittyvään lukutraditioon. Molempia olen lukenut suomeksi, mutta hetkellisiä kohokohtia lukuunottamatta runoista ei ole jäänyt mainittavaa muistijälkeä. Tapanani on antaa teksteille toisia mahdollisuuksia vuosien kuluessa: kymmenessä vuodessa tapahtunee muutoksia niin minussa kuin runoherkkyydessäni, joten itse lukukokemuskin voi muuttua.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti