ota huoneesi ja käy
kun kaikki pyörii, mikrosekunnin ajan
aurinkomyrsky kiitää suonissa,
kun kaiken tämän keskellä, oletko varma
ettei rinnakkainen sinä kesken hampaiden harjaamisen
ohimennen vilkaise juuri sinua,
tai kenties hän vain vaistoaa läsnäolosi
ja liike pysähtyy hämmentyneenä, epäuskoisena
tai liikuttuneena
ja kun harja kolahtaa takaisin mukiinsa
hän ei ehkä kiellä sinua
mutta synapsit värähtelee
sillä matka on pitkä (niin pitkä)
ehkä hän kieltäytyy, ehkei osaa valita
ja sinä et enää muista
tätäkään risteystä
call it madness
11 tuntia sitten
5 kommenttia :
Hieno, kiehtova.
ps. Luin juuri kirjasi arvostelun Hesarista. Vielä kun saisin kirjasi omiin hyppysiini!
Kiitos. Tulenkantajien kauppa lienee nopein ja edullisin, myös verkossa. Ja jos Tampesterissa vaikutat niin sieltä löytynee kirjastosta useampikin kappale.
ihan mahtava runo, kosketti jotain sisintä osaa myöten. Kiitos tästä.
Tämä on palkitseva runo!
Kiitos, Hilbert ja tuntematon.
Lähetä kommentti