huuhtanen on lihonut ihan possun näköiseksi
huuhtanen voisi ainakin hymyillä työtä tehdessään
huuhtanen voisi sanoa asiat suoraan eikä vittu kaarrella siinä
huuhtasestahan paistaa jo luut läpi, eikö hän saa ruokaa lainkaan
huuuhtasen kannattaisi muistaa ettei yhteiskunnasta noin vain vetäydytä
eikö huuhtasella ole muuta tekemistä kuin asetella keppejä byrokratian rattaisiin
huuhtaselle tiedoksi että ylenpalttinen flirttailu työpaikalla ei ole suotavaa
huuhtasen pitäisi tietää että säntillisyys tuo mukanaan tehokkuutta
voi juma… ei kai huuhtanen ole jo pannut jotain paksuksi
huuhtasen olisi jo korkea aika kasvaa aikuiseksi
huuhtanen naurattaa meitä usein
huuhtanen kai tietää etteivät naiset tarkoita sitä
huuhtanen voisi helvetti soikoon lopettaa tuon virnuilun
huuhtanen ei ole meille lainkaan yhdentekevä ellemme niin sano
huuhtanen voisi yrittää samaistua millaista on olla huuhtasen seurassa
kyllä kai huuhtanen tietää että sarkasmi on kyynistä eikä mitenkään rakentavaa
huuhtasen kannattaisi miettiä kahdesti ennen kuin jatkaa sukuaan
huuhtasesta paistaa pienoinen asennevamma, ettenkö sanoisi
eikö huuhtanen ymmärrä että huuhtanen on jo keksitty
entä oliko huuhtanen ajatellut työhön ryhtymistä
huuhtanen jää nyt luokkaansa
huuhtanen on aivan omaa luokkaansa
huuhtasen hitaus on aivan omaa luokkaansa
huuhtaselle tekisi hyvää saada kunnon lomaa huuhtasesta
jollei huuhtanen sitä itse tietäisi sanoisin huuhtasta aikamoiseksi kliseeksi
huuhtaselle suositellaan pitkää proosallista kävelyä kaukana upottavista runosoista
huuhtanen voisi muistaa että kohtuus kaikessa, myös huuhtasten määrässä
huuhtasen itselleennauraminen vie kyllä kaiken hauskuuden asiasta
huuhtasella ei ole mitään oikeutta kirjoittaa huuhtasesta
huuhtanen on kumonnut liian monta huuhtasta
mistä helvetistä huuhtanen nuo rintsikat
this flipped-upside-down world
6 tuntia sitten
1 kommentti :
T. Hallimäki kirjoitti...
Tykkään runon itsetietoisesta metalyyrisyydestä ja siitä, miten se nauraa itselleen ja kommentoi jäljitelmällisyyttään. Pidän tästä jopa enemmän kuin Anderssonin runosta. Hyvä rytmitys ja hauska teksti, eikä niin vakava kuin alkuperäinen.
Kristian kirjoitti...
Kiitos T. En ole edes ajatellut alkuperäisen mahd. vakavuutta, ehkä siellä on kyynisyyttä itseironian seassa: päällekirjoituksessa on ehkä helpompi irrotella. A:n lopetus on kyllä sarkasmin ja mustan huumorin huipentuma ja vaikeampi tavoittaa.
Tätä oli kaikessa tunnistettavuudessaan helppo ja hauska kirjoittaa, mutta yleisesti ottaen pastissi on melko vaikea laji.
Lähetä kommentti