missä on laulu joka ei lopu?

(Louis Aragonille)

Ei ole turvallista kävellä metsässä
kun sataa tennispallon kokoisia rakeita.
Tämän me tiedämme.
Mutta etkö silti janoa
metsän viulua, tuulen huilua, sateen laulua?

Ei ole turvallista poiketa polulta
sillä karhu voi tulla vastaan.
Mitä karhu sinulle voi.
Olet vatukkapassissa ja latelet luvut,
täristen ladot kalevalaisia säkeitä.

Ei ole turvallista kävellä meren rannassa
sillä näköala voi tuoda näkemystä.
Sinua vaanii kulminaatiopiste
jossa meri, taivas ja maa yhtyvät
ja suunnat katoavat.

Ei ole turvallista ravistella nahkaa
jos se on omaa.
Luilla on oikeutuksensa.
Pidä lihasi ja sielun turvotus,
niiden aika tulee vielä.

Ei ole turvallista katsoa silmiin,
voit jäädä niiden vangiksi.
Auringon kalpea silmä.
Kun suljet luomesi
kaikki tulee lähelle ja lämpimäksi.

Ei ole turvallista naputtaa viestiä,
joku voi ymmärtää sen.
Tähtää tarkkaan ja puhu ohi.
Onnellisten vene soutaa
vaikka yhdellä airolla.

Mikään ei ole turvallista
sillä sairastamme hengen leukemiaa.
Me ylimieliset tyhjät ruukut
soimme tarkoitusta vailla
kun tuuli vähän puhaltaa.