Vaikka Albert Einstein oli fyysikko, hänen suhteellisuusteoriansa on sikäli mielenkiintoinen että siitä on johdettavissa myös sosiaalipsykologisia tulkintoja. Luonnontieteet saattavat siis olla paljon lähempänä jokapäiväistä elämäämme kuin arvaammekaan. Tieteen olemuksesta kertoo tosin sekin, että Einsteinin innoitti suhteellisuusteorian lähteille silloisen tiedemaailman yleisesti hyväksymä ns. valoeetteri, jollaista ei ole olemassakaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy tieteen parista lukuisia. Tiede on jatkuvasti etenevä prosessi, jossa epäilyn ja tiedon lisääntymisen myötä heitetään vanhoja käsityksiä romukoppaan ja kehitetään uusien tutkimusmenetelmien avulla tarkempaa maailmankuvaa. Ihminen on siis tuomittu syömään ikuisesti hyvän ja pahan tiedon puusta. Kiellon asettanut Jumala lienee suuri humoristi tai peräti sadisti, koska kiellon asettaessaan jo tiesi ettei hedelmästä käy kieltäytyminen. Kun omenan tutkimiseen käytetään vuosittain rahaa miljardettain jäävät samalla miljoonat ilman sitä päivittäistä, syötävää omenaansa.
