4. marraskuuta 2009

saksittua (calvino)

"Toisinaan minusta tuntuu kuin ruttoepidemia olisi iskenyt ihmiskunnan ominaisimpaan toimintoon eli puhekykyyn. Sairaus ilmenee tiedollisen voiman ja välittömyyden menetyksenä, automatisoitumisena, jonka vaikutuksesta kieli latistuu kaikkein yleisempien, anonyymimpien, abstraktimpien kaavojen käyttöön: merkitykset laimenevat, ilmaisun huiput tasoittuvat. Jokainen kipinä, joka sinkoaa sanojen törmätessä uusiin olosuhteisiin, sammuu.

Tässä yhteydessä en halua ryhtyä pohtimaan, tulisiko epidemian syitä etsiä politiikasta, ideologiasta, byrokraattisesta yhdenmukaisuudesta, joukkotiedotusvälineiden tasapäistävästä vaikutuksesta vai keskitason sivistyksen leviämisestä koulujärjestelmän kautta. Minua kiinnostavat lähinnä parantamisen mahdollisuudet. Kirjallisuus (ja mahdollisesti vain kirjallisuus) voi kehittää vasta-aineita taistelemaan kieliruton leviämistä vastaan.

29. lokakuuta 2009

matka itseen

Aivan kuin kuorisit sipulia
luulet että kuljet kohti ydintä.
Maksat halusta
maksa ilolla kyyneleet!

Matroshka hymyilee
ja avautuu kerta kerran jälkeen
kunnes silmä ei tavoita puuta, syitä, ikää.
Tai leikkiin kyllästyy.

17. lokakuuta 2009

yö vierähti kyljelleen

II

yö vierähti kyljelleen, putosi raukeaan aamuun
kylmässä ilma tiivistyy muistomme melodiaksi

ethän efter suihkun ja hampaiden harjaamisen
käänny peilistä pois: maailma näyttää toiselta

hän pukeutuu oman alastomuutensa totuuteen
hän leikkauttaa siipensä ja antaa ne haluavalle

ihminen: pitkä matemaattinen kaava on saava
kuvansa haavan: siivetön enkeli, paratiisiliha